Luminan valtakunnat: Nordom (kulttuuri ja historia)

Seuraavaksi sukellamme Luminan valtakuntien kulttuureihin ja historioihin. Ensimmäisenä vuorossa pohjoinen valtakunta, Nordom.

Nordomin kulttuuri

Nordomin kansat ovat aina olleet soturikansaa ja siellä on aina kunnioitettu voimaa. Vahvimmat hallitsevat ja muut seuraavat. Manner yhdistyi Normanian hallinnan alle vuonna 872 kolmatta aikaa, Thordanin suvun hallittua vuosisatoja Jääkiveä, mutta jo tätä ennen kulttuurillisesti eri kuningaskunnat olivat hyvin samankaltaisia.

Nordom on ainut valtakunta, missä Vartijoita palvotaan jumalina. Mantereella on yhteensä 8 muinaista Vartijan patsasta ja jokaisen patsaan ympärille suuremmat linnoitukset ja kaupungit ovat kasvaneet, ja jokaisella Vartijalla on oma pyhä aukionsa, missä niitä palvotaan ja missä niille suoritetaan uhrauksia. Uhrauksia Vartijoille on tehty kautta historian, mutta erityisesti Jääkiven löytymisen jälkeen, sillä kiven taikuus vaatii toimiakseen sekä veriuhrauksia että ihmisen sieluja. Kiveä pidettiin jumalallisena instrumenttina ja uhrauksia alettiin suorittaa entistä enemmän, erityisesti Frostaliath miekalla, mihin Jääkivi on asennettu.

Uhrauksen kohteena voi olla henkilö mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, ja niin orjat kuin ylhäisetkin ovat kokeneet tämän kohtalon. Orjat pakotettuina ja muut vapaaehtoisina, sillä Nordomissa oman henkensä uhraamista Vartijoille ja Jääkivelle pidetään kunnia-asiana, jolloin sielun uskotaan liittyvän Vartijoiden kanssa ikuisuuteen kuolemattomana ja puhtaana. Tämän takia Nordom onkin valtakunnista selkeästi kaikista herkin käyttämään myös elementtikiven voimia.

Orjuus on Nordomissa hyvin systemaattista ja se on ainut valtakunta, missä orjuus kukoistaa avoimesti. Nordom on tunnettu erityisesti merenkäynnin taidoistaan ja ryöstöretkistään, joiden tarkoitus on valloitusten ja voiman näytön lisäksi myös täydentää orjakapasiteettia. Kautta historian erityisesti Vulnan pohjoisosissa Nordomin ryöstöretket ovat olleet piina, minkä kanssa on jouduttu jatkuvasti olemaan valppaina. Orjaluokkia Nordomissa on kuitenkin hyvin monenlaisia, alhaisempien orjien ollessa pelkkiä veriuhreja ja kovan fyysisen työn, kuten kaivostyön, käyttövoimaa. Orjia on kuitenkin myös neuvonantajina, opettajina ja jopa korkean aseman diplomaatteina. Orja voi omalla ponnistelullaan nousta korkeampaan asemaan, mikä tekee orjista yleisesti hyvin ahkeria ja halukkaita miellyttämään mestareitaan.

Nordomin kulttuuriin kuuluu kurinalainen taistelukoulutus pienestä pitäen, sekä pojille että tytöille. Kalin tapaan Nordomissa naiset voivatkin olla yhtä hurjia ja taitavia sotureita kuin miehetkin. Nordomin armeijat eivät ole ehkä niin organisoituja ja kurinalaisia kuin esimerkiksi Malinoiassa, mutta sotureiden yleinen raskas fysiikka ja kuolemaa pelkäämätön taistelutyyli tekevät sotajoukoista pelottavan vastuksen taistelukentillä. Taistelussa kuoleminen on tavoite jokaiselle Nordomin soturille, sillä he uskovat tämän tyydyttävän Vartijoita ja voimistavan Jääkiven mahtia. Sotavarustus Nordomin sotureilla on myös usein kevyttä suojaa ja tappavia aseita, kuten miekkoja ja kirveitä. Tämä mahdollistaa nopean liikkumisen taistelussa, vaikka kehoa ei olekaan suojattu raskailla haarniskoilla.

Nordomia hallitsee Thordanin suku, joka hallitsee myös Jääkiveä. Kuka tahansa pystyy kuitenkin haastamaan hallitsevan kuninkaan kaksintaisteluun mantereen hallinnasta, eikä kruunu myöskään periydy vanhimmalle pojalle, vaan vahvimmalle. Tämäkin ratkaistaan aina kaksintaistelulla, joskaan ei kuolemaan asti. Mikäli kuningas on jo vanha ja kykenemätön taistelemaan, hän voi valita jälkikasvustaan soturin taistelemaan puolestaan, mikäli kuninkaan valtaa haastetaan. Tässä tapauksessa vanhan kuninkaan valta on kuitenkin aina päätöksessä, sillä kuka tahansa voittaa kaksintaistelun, nousee seuraavaksi kuninkaaksi ja joutuu uhraamaan vanhan kuninkaan Frostaliathilla Vartijan patsaan edessä. Tätäkin pidetään kunniakkaana kuolemana.

Thordanin suku on kuitenkin aina hallinnut Nordomia sen jälkeen, kun he yhdistivät mantereen, osittain sen takia, että he ovat aina saaneet poikkeuksellisen hyvää taistelukoulutusta, mutta myös Frostaliath miekan ansiosta. Vuosisatojen veriuhraukset ovat tehneet miekasta aivan poikkeuksellisen laadukkaan taisteluvälineen, vaikka Jääkiven voimaa ei kaksintaisteluissa saakaan hyödyntää.

Nykyinen Nordomin hallitsijakuningas on Magnus Thordan, jota kunnioitetaan ja pelätään myös Nordomin ulkopuolella. Hän on yksi maailman taitavimmista taistelijoista, karismaattinen ja luontainen johtaja, eikä epäröi käyttää voimaa. Hänet on pariin otteeseen haastettu kuninkuudesta, mutta molemmilla kerroilla vastustaja on hävinnyt selvästi, eikä tämän jälkeen kukaan ole enää yrittänyt häntä haastaa.

Väkivaltaisesta kulttuuristaan huolimatta Nordomin kansa osaa myös hauskanpidon, ja Nordomissa rakastetaankin railakkaita juhlia ja musiikkia. Sivistyneitä tanssiaisia valtakunnassa ei tosin harrasteta. Usein juhliminen äityy myös väkivaltaiseksi, eikä tappeluilta ja jopa kuolemilta säästytä juuri koskaan.

Nordomin talous perustuu pääosin raudan ja puun vientiin, sillä mantereella on suuria metsiä ja vielä suurempia rautamalmivarantoja, valtavien vuoristojen kätköissä, missä orjat työskentelevät hakkujen kanssa taukoamatta. Myös erityinen osaaminen laivojen rakentamisessa ja merenkäynnissä on valtti, millä Nordom käy kauppaa tehokkaasti.

Luonto on Nordomissa karua mutta kaunista. Pohjoinen sijainti tekee mantereesta kylmän, ja kasvillisuus on pääasiassa havumetsää ja tundraa. Valtavat vuoristot ovat erityisen armottomia paikkoja, mutta luonnon omalaatuisuus on myös tehnyt Nordomin kansasta poikkeuksellisen taitavaa eräkävijää ja vuorikiipeilijää. 16 vuoden iässä jokainen soturi joutuukin käymään viimeisen haasteen läpi, missä heidän täytyy nousta suuren Mt. Nordan huipulle hakemaan erityinen musta kivi (jouta ilmenee vain Mt. Nordan huipulla) ja metsästää itselleen vuoristosusi, joita Nordomissa pidetään pyhinä. Vasta kun susi on metsästetty ja kivi haettu, saa soturi palata takaisin vuorelta. Moni ei tästä kokeesta selviä hengissä, mutta tätäkin pidetään Vartijoiden tahtona ja uhrauksena heille.

Nordom on tunnettu myös erittäin vahvoista linnoituksistaan, erityisesti Normania ja Bal Duria ovat käytännössä valloittamattomia. Jääkiven voimia käytetään sotatilanteissa myös aggressiivisesti, mutta runsaiden uhrausten avulla kiven jäävoimia käytetään myös muurien, linnoitusten ja linnoitusten ympäristöjen vahvistamiseen. Normanian muurit erityisesti hohkaavat epäluonnollisen sinisenä, sillä jäätaikuutta on taottu itse muureihin sisään, mikä on tehnyt niistä lähes tuhoutumattomia.

 

Nordomin historia:

(Kuva: Frostaliath ja Jääkivi)

Alun ajalla Luminassa oli hyvin vähän ihmisiä, ja Nordomissa kaikista vähiten koko maailmassa. Nordomista löytyy kuitenkin todisteita ihmisen toiminnasta tuhansien vuosien takaa, mutta vallitsevat potentiaaliset luonnonkatastrofit, sekä karu ilmasto ovat tehneet elämästä hankalaa. On todennäköistä, että tuon ajan ihminen on Nordomissa saanut ravintoa ja lämpöä erityisesti mammuteista, niiden ravintorikkaan lihan ja lämpöisen turkin ansiosta. Nordomin vuoristoissa on merkkejä siitä, että siellä ensimmäiset ihmiset ovat asuneet luolissa säältä suojassa.

Tulen keksimisen jälkeen ihminen on Nordomissakin alkanut levittäytyä vuoristoista poispäin, ja tämän on täytynyt tapahtua joskus 8000-7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. On vaikea sanoa missä kohtaa tarkalleen ensimmäiset Nordomin ihmiset löysivät Vartijoiden patsaat, mutta on hyvin todennäköistä, että tämä on tapahtunut samoihin aikoihin. Kenties Bal Durian Vartija on jo löydetty ennen tulen keksimistä, sen vuoristoisen sijaintinsa vuoksi ja on hyvin mahdollista, että Bal Duria on ensimmäinen kaupunki, mikä Nordomiin on noussut.

Alun ajan tapahtumat ovat yhtä kaikki melko hämärän peitossa, mutta Kuninkaiden ajalta meillä on olemassa jo kirjoitettuja dokumentteja ihmiselämästä. Tekstien valossa on lähes varmaa, että nimenomaan Bal Duria ja Normania olivat ensimmäiset keskukset, mihin ihmiset asettuivat. Thordanin suku on mainittu myös jo Kuninkaan ajan alkuajoista lähtien ja on hyvin todennäköistä, että he ovat perustaneet ja hallinneet Normaniaa kaupungin syntymästä lähtien. Dundarin suku ei perustanut Bal Duriaa, sillä heidän valtakautensa alkoi vasta kun Nordom yhdistyi yhdeksi kuningaskunnaksi vuonna 589. Tätä ennen Bal Duriaa hallitsi vuosituhansia voimakas Balvannarin suku.

Nordom oli jatkuvien sotien riivaama Kuninkaiden ajalla. Linnat kohosivat ja kasvoivat näiden tuhansien vuosien aikana, ja nykyiset mahtisuvut kasvattivat jatkuvasti vaikutusvaltaansa mantereella. Jossain vaiheessa 3000-2000 vuotta eaa Dinvar ja Ulvar nousivat vaikuttaviksi linnakaupungeiksi eteläisessä Nordomissa, vaikka kaupunkeja hallinneet Valhamnarin ja Ulvannarin suvut ovatkin hallinneet kaupunkeja jo ennen tätä. Pohjoisempana sijaitseva Skogrokin on todennäköisesti perustanut Normaniasta etelään lähtenyt Skogrok joskus vielä aiemmin, ja suku on onnistunut hallitsemaan kaupunkia tähän päivään asti.

Idempänä sijaitsevat Bal Arda ja Bal Norda ovat ovat olleet olemassa jo ennen Kuninkaiden aikaa, mutta niistä on muodostunut suurempia linnakaupunkeja vasta Kuninkaiden ajan lopulla, jotain 500 vuotta eaa. Balmuran saarella sijaitseva Bal Saga on alun perin perustettu Bal Nordan merelliseksi ulokkeeksi, mutta noin 1000 vuotta eaa Sagfaarin suku otti kaupungin haltuunsa itsenäisenä kuningaskuntana Bal Nordasta, pitkien sotien saattelemana.

Tultaessa kolmanteen aikaan, Nordomissa oli enää 8 kuningaskuntaa jäljellä Kuninkaiden ajan lukemattomista kuningaskunnista. Kaikki suuremmat kaupungit oli rakennettu myös mantereen Vartijoiden ympärille: Normania, Bal Duria, Skogrok, Ulvar, Dinvar, Bal Arda, Bal Norda ja Bal Saga pitävät kaikki sisällään Vartijoiden aukion, missä patsaita palvotaan ja niille suoritetaan veriuhrauksia.

On vaikea sanoa missä kohtaa Vartijoita on alettu palvomaan Nordomissa jumalina ja miksi, mutta tämä on hyvin todennäköisesti jo tapahtunut Alun ajalla ja uskonto on levinnyt koko mantereelle viimeistään Kuninkaiden ajalla. Orjuutta Nordomissa on ollut tiettävästi myös aina, mutta siitä tuli todella systemaattista ja massiivista viimeistään 2000 vuotta eaa, kun Dinvar, Ulvar ja Bal Norda oppivat rakentamaan ensimmäisenä maailmassa pitemmän merenkäynnin kulkemiseen tarkoitettuja laivoja. Tällöin alkoivat ryöstöretket muille mantereille, mikä toi Nordomille paljon vaurautta ja orjatyövoimaa, mikä kukoistaa mantereella edelleen.

Taikuuden ajalla Jääkiven löydyttyä vuonna 315 Nordom alkoi hiljalleen sulautua yhdeksi kuningaskunnaksi. Tämä kesti vuosisatoja, mutta tästä hetkestä se alkoi. Normania opetteli vuosikymmeniä käyttämään Jääkiveä ja he jossain vaiheessa ymmärsivät, että se vaatii uhrauksia toimiakseen ja tämän jälkeen Normanian valta on lähtenyt leviämään. Vuonna 363 Normania kutsui kaikki Nordomin kuningaskunnat diplomaattivierailulle Normaniaan, missä silloinen vanha kuningas Jalmar Thordan esitteli Jääkiveä ja Frostaliath miekkaa muille kuninkaille, julistaen sen Vartijoiden jumalalliseksi aseeksi ja Thordanin suvun valituksi suvuksi johtamaan Nordomia. Monet vallat yhtyivät Thordanin sanomisiin, mutta vain Skogrok polvistui tuona samana hetkenä Normanian kuninkaalle ja lupasi voimansa heidän vasalleiksi. Muut kuninkaat palasivat omiin polvistumatta omiin linnoihinsa.

Sitten alkoivat sodat, Thordan oli päättänyt, että heistä tulee mantereen hallitsijoita. Skogrok vartioi Normanian eteläpuolta ja Normanian voimat alkoivat seuraavien vuosien aikana työntyä pohjoiseen, kohti murtamatonta Bal Durian linnoitusta ja kuningaskuntaa. Normania ei kuitenkaan onnistunut valtaamaan vahvaa linnaa ja sota alkoi pitkittyä. Piirityksestäkään ei ollut apua, sillä Bal Durian vuoristoissa menee lukemattomia salaisia tunneleita, minkä kautta pystyttiin kuljettamaan ruokaa ja siirtelemään joukkoja muualle. Normania valtasi Bal Durian muut maat ja jätti piiritykseen osan voimistaan, mutta käänsi katseensa samaan aikaan itään kohti Bal Ardaa. Bal Norda ja Bal Arda yhdistivät voimansa Normaniaa vastaan, eivätkä jääneet odottamaan, että Normania iskee ensin, vaan marssivat suurin joukoin kohti suurta linnoitusta.

Suuri taistelu käytiin Normanian muurien luona vuonna 438, mutta tässä vaiheessa Normanian muureihin oli jo taottu Jääkiven voimia, mitkä tekivät muureista tuhoutumattoman, mutta muuri myös toimi hyökkäävänä elementtinä: yrittäessään kiivetä muureja, sen jäävoimat aktivoituivat ja tappoivat lukuisia sotureita. Bal Ardan ja Bal Nordan joukot kokivat massiivisen tappion, mikä heikensi molempien kuningaskuntien mahtia huomattavasti. Normania teki liikkeensä nopeasti ja lähetti massiiviset sotajoukot valtaamaan molemmat linnakaupungit, ja muutaman vuoden sisään sekä Bal Arda että Bal Norda polvistuivat Normanian vasalleiksi.

Bal Ardan ja Bal Nordan totaalisen epäonnistuneet hyökkäykset Normaniaan saivat Dinvarin, Ulvarin, Bal Sagan ja Bal Durian päättämään nopeasti, että onnistunut Normanian valloitus on mahdotonta, niin kauan kuin Jääkivi on Thordanin hallussa. Nämä itsenäiset vallat yrittivät salaa punoa juonia Jääkiven varastamiseksi, mutta kaikki yritykset epäonnistuivat. Lopulta vuonna 497 uuden kuninkaan, Harald Thordanin johdolla Normania teki aloitteen ja päätti hyökätä Bal Sagaan. Tässä kohtaa valloitetut alueet olivat jo vahvasti integroituneet Normanian mahdin alle, ja hyökkäyksen keihäänkärki muodostettiin Bal Nordan joukoista, mutta niitä vahvistivat myös Bal Ardan ja Normanian voimat. Bal Saga ei kestänyt tämän mahdin edessä pitkään ja joutui lopulta polvistumaan Normanian uuden kuninkaan edessä.

Ulvar ja Dinvar näkivät, ettei Normanian mahtia ollut enää tässä vaiheessa mahdollista vastustaa, joten molempien kuningaskuntien kuninkaat päättivät liittyä tähän kuningaskuntaan vasallivaltoina, ja tämän antautumisen johdosta he saivat hyvin korkeat asemat uudessa valtakunnassa.

Vain voimakas Balvannarin suku Bal Duriassa onnistui vastustamaan valloittamattoman linnoituksensa ja vuoritunnelistonsa avulla Normanian mahtia vielä pitkään. Ylivoimainen vastustaja ei kyennyt valtaamaan massiivisesti puolustettua linnoitusta koskaan. Lopulta vuonna 589, pitkään jatkuneen väsyttävän sodan jälkeen Normanian silloinen kuningas, Ragnar Thordan päätti itse lähteä Bal Durian muurien ulkopuolelle ja tehdä historian suurimman uhrauksen Jääkivelle: 500 orjaa, 100 vapaaehtoista soturia ja 1 valittu jokaisesta mahtisuvusta uhrattiin samanaikaisesti Bal Durian muurien ulkopuolella (Ragnarin oma poika, Loknar mm. uhrautui rituaalissa) ja Ragnar käytti tämän avulla niin voimakasta jäätaikuutta, että koko Bal Duria ja sitä ympäröivä vuoristo peittyi äärimmäisen kylmän jään peittoon, mikä tunkeutui linnan syvimpiin perustuksiin ja vuoriston tunneleihin asti. Vasta puolen vuoden kuluttua tapahtuneesta jääkiveä käytettiin uudelleen manipuloimaan jää pois.

Balvannarin suku ja koko Bal Durian populaatio oli tuhottu, ketkä eivät ehtineet paeta vuoristoon. Bal Duria oli lopulta vallattu, ja Ragnar Thordan antoi linnan uskotun Normanian ylhäisemmän suvun, Dundarin haltuun ja he ovat hallinneet Bal Duriaa aina sen jälkeenkin uskollisina Thordanin vasalleina.

Nordomin yhdistyttyä kesti noin sata vuotta, kun mantereen kokoisen kuningaskunnan hallinto ajautui luonnollisille urilleen. 700-luvulta lähtien Nordom aktivoitui jälleen sotatoimissaan muihin mantereisiin, ja erityisesti Vulnassa ja Malinoiassa ryöstöretket yleistyivät hurjasti. Suuri Vulnan ja Nordomin välinen sota syttyi lopulta vuonna 1075, kun Nordom aloitti täysimittaisen valloituskampanjan Vulnan pohjoisosiin. Nordom ei koskaan kyennyt valloittamaan Vulnaa, mutta nämä teot yhdistivät lopulta Vulnan myös yhdeksi suureksi kuningaskunnaksi, ja lopulta sota päättyi Nordomin tappioon. Ryöstöretket ovat jatkuneet aika ajoin tästä huolimatta, mutta Vulna ei koskaan pyrkinyt valtaamaan Nordomia voitosta huolimatta, eikä suurta sotaa valtojen välillä ole sittemmin käyty. Nordom ei myöskään koskaan tehnyt enää isoja sotatoimia muita mantereita kohtaan, vaan tähän päivään asti he ovat keskittyneet omien voimiensa kasvattamiseen ja eristäytymiseen muusta maailmasta.